Onnenpotkuja

Antonio Reyesin opissa on kulunut kohta kaksi viikkoa. Osallistun sekä perustekniikan että keskitason koreografia / tekniikka tunneille. Perustaso ja keskitaso ovat osoittautuneet hieman eritasoisiksi kuin mihin Suomessa olen tottunut. Perustasolla olemme tehneet ihan perusharjoitteita ja perusasioiden parissa on ollut nautinnollista tanssia, sieltähän se kaikki muu taito kumpuaa. Antonio ei päästä helpolla, mutta on erittäin lempeä ja aurinkoinen. Kuten veljensä, äärimmäisen musikaalinen ja rytmitajussaan vailla vertaa. Perustekniikassa meitä on ollut 3 oppilasta, joten on saanut todella tehdä hommia. Keskitason tunneilla on sitten jo vähän vaikeampia kuvioita mutta nyt kun sitä on tottunut opettajan tyyliin, on oppiminen ollut vähän helpompaa. Ja juuri kun luulin, että tästä opetuksesta ja tekemisestä voisi vain nautiskella on pakko ottaa pää käyttöön sillä, hahaa! Siellä se on, takapotku!

Antonion on pakko takapotkua koko sydämestään rakastaa, sillä se on läsnä koko ajan ja lähes joka sarjassa. Jopa markkeeraussarjan sekaan on saatu ängettyä jalan ja käden taputuksia tai napsutuksia takapotkuille. Takapotkussa ei ole mitään uutta eikä varsinaisesti vaikeata, mutta se kysyy tanssijalta äärimmäistä tarkkuutta ja ennen kaikkea, malttia. Takapotku siis tarkoittaa sitä, että jalan iskua ei aloiteta tasatahdissa iskulle vaan sen taakse. Eikä miten tahansa hidastellen taakse, vaan sillä lailla taakse, ettei seuraavaa tasatahti-iskua ole vielä isketty. Esimerkiksi iskujen 1-8 ajan on ensin tehty koputussarja ja toinen samanlainen sarja, mutta alkaen toisella jalalla tulee aloittaa 8:n jälkeen, ei kuitenkaan tasan 9:lle vaan sitä ennen. Otra vez , un poquito más rapido kuuluu huuto ja sitten mennään pikkasen lujempaa. Kun samalla on yrittänyt sisäistää varsinaisen sarjan johon tämän opettajan tapauksessa kuuluu kantaiskuja, korkoiskuja, kärki-iskuja tai julmetun nopeita tasaiskusarjoja, sekasorto on melko lailla valmis. Onneksi en ole ollut aivan yksin kärsivän näköinen, vaan joukossa on muitakin ja sitten otetaan hetken aikaa rauhallisemmin ja kerrataan. Onnistumisiakin on jo onneksi tapahtunut ja tekniikka on selvästi parantunut jo näiden vajaan kahden viikon aikana. Perustekniikan tunnilla tanssiasentoa korjataan ahkerasti mikä helpottaa myös teknisestä puolesta suoriutumista.

Kaiken kaikkiaan olen aivan äärimmäisen tyytyväinen ja onnekas! Tuli aivan tuurilla valittua loistavat tunnit ja opettaja. Ryhmät ovat sopivan kokoiset eli on tilaa tanssia ja saa melkein yksityisopetusta välillä. Falon laulutunnit keskiviikkoiltaisin ovat hauskoja tuokioita, myös toki vaativia. Kun opettaja vielä paljastui varsinaiseksi suomi-intoilijaksi, oli vastaanotto niin lämmin, etten voinut oikein uskoakaan. Erikan kanssa aloitimme kastanjettien soittoa uusilla kuvoilla viikonloppuna ja sain häneltä positiivista palautetta kehityksestäni. Ja mitä tulee siihen takapotkuun, uusi tavoite tälle ajalle Madridissa on asetettu. Ota takapotku haltuun!

Ainiin, Andalusia kylässä saattaa tehdä come backin hieman uudistetulla repertuaarilla vielä tänä vuonna. Mutta tätä en käy vielä lupaamaan.